Katarakta tarkoittaa silmän linssin eli mykiön samentumista.

Perinnöllinen katarakta

Useimmat koirien kaihit ovat perimän aiheuttamia. Pääsääntönä on, että mikäli kaihin syntyyn ei voida osoittaa selkeästi muuta syytä, se tulkitaan perimän aiheuttamaksi. Perinnöllisistä silmäsairauksista lisää (linkki).

Perimän aiheuttama kaihi ilmenee useimmiten molemmissa silmissä, mutta ei aina. Kaihi voi olla vähäinen samentuma linssissä, tai edetä käsittämään koko linssin sisällön, joka muuttuu läpinäkymättömäksi ja vie näin silmästä näön. Kaihin ilmenemiseen tai sen etenemiseen ei voida vaikuttaa millään toimilla. Jos se lähtee etenemään, hoito on kaihileikkaus, jossa linssin sisältö poistetaan kokonaan.

Tapaturmainen katarakta

Silmään kohdistunut vakava tapaturma voi aiheuttaa kaihin. Tavallisin tällainen tapaturma on kissanraapaisu pennun silmässä. Kissan kynnen aiheuttama haava ulottuu usein linssiin saakka, mitä voi olla vaikea havaita tapahtuman ollessa tuore. Akuuttihoidon jälkeen silmä tulisi tutkituttaa silmäeläinlääkärillä mahdollisimman pian. Jos linssi on vaurioitunut, kaihileikkaus voi säästää pennun näön ja silmän.

Diabeettinen katarakta

Diabetes eli sokeritauti aiheuttaa noin 80% diabeetikkokoirista nopeasti etenevän ja täydellisen kataraktan. Sokeutuminen tapahtuu yleensä muutaman kuukauden sisällä sairauden toteamisesta, voi olla hyvin nopeaa ja koira voi menettää näkönsä jopa muutamassa päivässä. Heti kun diabetes todetaan, kannattaa varata aika silmäeläinlääkärille tarkastusta varten. On hoidon ja ennusteen kannalta tärkeää saada tutkittua silmien syvemmät osat ennenkuin katarakta kehittyy täydeksi. Kehitteillä on myös lääkitys, joka voi hidastaa diabeettisen kataraktan kehittymistä tai jopa estää sen.

Koska diabeettinen kaihi kehittyy niin nopeasti, samenemisen lisäksi silmän linssi yleensä turpoaa voimakkaasti. Turpoaminen voi aiheuttaa linssiä ympäröivän linssikapselin repeämisen. Tästä seuraa linssimateriaalin vuotaminen silmän sisään, mikä aiheuttaa voimakkaan silmänsisäisen hylkimis-tulehdusreaktion, ja on koko silmälle kohtalokasta.

Kapselirepeämän riskin vuoksi diabeettisen kaihin leikkauspäätöstä ei ole syytä viivyttää. Heti insuliinihoidon aloittaessaan omistajan tulisi saada tietoa kataraktan kehittymisen riskistä, voidakseen tehdä päätöksen mahdollisesta leikkaukseen ryhtymisestä.

Diabeettisen kataraktan leikkausennuste on hyvä, kun leikkaukseen lähdetään ajoissa. Ennen leikkausta ei tarvitse odottaa insuliinihoidon saamista täydelliseen tasapainoon, mutta leikkaukseen tullessa koiran mahdollinen ketoasidoosi tulee olla korjattu. Nopeasti kehittynyt näön menetys usein passivoi koiraa, ja näön palautuminen helpottaa koiran virkistymisen kautta myös hallitsemaan sokeritasapainoa.

Kaihi hoidetaan leikkauksella

Kaihin kehittymiseen ei voida vaikuttaa millään toimilla, poikkeuksena mahdollisesti diabeteksen aiheuttama kaihi. Kaihi hoidetaan poistamalla leikkauksessa linssin koko sisältö samentumineen.

Kaihileikkauksen ennuste näön palauttamisen suhteen on hyvä. Eläinten kaihi kannattaa leikata, jos siinä on merkkejä etenemisestä, jolloin riski näön menetykseen on suuri. Leikkaukseen ryhdytään myös jos vuotava kaihi aiheuttaa silmänsisäisen tulehdusreaktion, vaikka näön palautumisesta ei olisikaan takeita.

Kaihileikkauksen tulos on sitä parempi, mitä vähemmän silmään on ehtinyt tulla kaihin aiheuttamana toissijaisia muutoksia. Vanhat neuvot kaihin ”kypsyttelystä” ovat siis täysin virheellisiä.

Esitutkimus

Kaihitutkimus vaatii erikoisosaamista, ja tarvitaan silmäeläinlääkäri arvioimaan leikkaustarve ja paras ajankohta toimenpiteelle.

Tutkimuksessa arvioidaan kaihin syytä, sen laajuus ja merkit etenemistaipumuksesta.

Silmän muut osat tutkitaan näkökyvyn ennusteen saamiseksi.

Silmän rakenteet arvioidaan leikkauspäätöksen ja leikkausmenetelmän päättämiseksi.

Silmänpaine mitataan ja arvioidaan rotu- ja yksilökohtainen silmänpainetaudin riski.

Mahdolliseen tulehdusreaktioon aloitetaan lääkitys.

Jos silmän sisäosat eivät ole lainkaan tutkittavissa, silmän rakennetta voidaan tutkia ultraäänitutkimuksella, ja verkkokalvon toimintaa voidaan tutkia sähköisen toiminnan ERG-tutkimuksella.

Joidenkin periytyvien silmäsairauksien riski voidaan arvioida geenitestein.

Koiran yleisvointi arvioidaan tulevan anestesian vuoksi, tarvittaessa otetaan myös verenkuva.

Leikkaukseen valmistautuminen

Silmäleikkaukseen tullessaan eläimellä ei saa olla akuutteja tai märkiviä iho- tai korvatulehduksia. Huonokuntoiset hampaat tulee hoidattaa ja hammaskivi poistaa hyvissä ajoin ennen silmätoimenpidettä.

Ennen leikkausta aloitetaan silmiin tippalääkitys. Koira kannattaa opettaa silmätippojen annosteluun yhdistämällä siihen jotain mukavaa, kuten ruokapalkkio. Näin välttämättömistä hoidoista muodostuu koiralle miellyttäviä. Myös kaulurin käyttöä on hyvä harjoitella, jotta ensikokemus kaulurista ei tulisi leikkauksesta herätessä.

Ennen klinikalle tuloa eläin tarvittaessa pestään edellisenä iltana, ja käytetään hyvin tarpeillaan leikkauspäivän aamulla. Leikkauspäivän aamuna annostellaan silmiin muiden määrättyjen tippojen lisäksi silmäterää avaavia tippoja.

Leikkauspäivänä aikuiselle eläimelle ei anneta ruokaa 6-8 tuntiin ennen klinikalle tuloa. Pentuikäiset eläimet ja diabeetikot ohjeistamme erikseen.

Kaikki lääkitys- ja hoito-ohjeet annetaan kirjallisina, ja yksilökohtaisesti ne saattavat poiketa yleisohjeista. Ottakaa aina kaikki eläimen omat lääkkeet mukaan klinikalle, myös jääkaapissa säilytettävät, ja diabeetikolle myös oma insuliinilääke.

Leikkauksen kulku

Leikkauksessa silmän samentuneen linssin sisältö poistetaan kokonaan ns fakoemulsifikaatiolla. Silmään tehdään pieni viilto, jonka kautta kova linssimateriaali liuotetaan ultraäänellä, ja poistetaan huuhtelun ja imun avulla. Menetelmä on sama kuin ihmisten kaihileikkauksessa.

Tyhjään kapselipussiin voidaan sitten asettaa keinomykiö, jolloin myös silmän taittokyky säilyy. Keinomykiö voi myös estää ”jälkikaihia” eli linssikapselin samentumista, jota muodostuu jonkin verran kaikille eläinpotilaille. Kaikille keinomykiö ei kuitenkaan sovellu, joten linssin asetuksesta päätetään aina potilaskohtaisesti leikkauksen yhteydessä.

Jatkohoito

Leikkauksen yhteydessä käytetään useampia erilaisia silmätippoja, ja jatkohoidossa myös lyhyitä lääkekuureja suun kautta. Eri silmätippojen annostelun välillä tulee pitää vähintään 2-5 minuutin tauko, jotta edellinen tippa ehtii imeytyä ennen seuraavan annostelua. Suun kautta annettavat lääkkeet kannattaa antaa pienen ruokamäärän kanssa, ei aivan tyhjään mahaan.

Ensimmäinen leikkausta seuraava tarkastus on yleensä seuraavana päivänä. Jatkohoito on hyvin tärkeä osa kaihin leikkaushoitoa. Silmien tilanne ja leikkaushaavat tarkistetaan, ja silmänpaine mitataan. Lääkityksiä voidaan muuttaa tarvittaessa kontrollien perusteella. Jos potilas on pitkämatkalainen, voidaan jatkohoito antaa lähettävän silmäeläinlääkärin luona.

Kauluria on syytä pitää etenkin alkuvaiheessa koko ajan, ettei eläin pääse hankaamaan silmiä. Koira pidetään levossa, ja vältetään haukkumista.

Toipilasaika on noin kolme viikkoa, jonka jälkeen siirrytään vähitellen normaaliin liikuntaan.

Kontrolleja on rutiinitapauksessa päivän, viikon, kahden viikon ja kahden kuukauden kuluttua leikkauksesta, ja tämän jälkeen puolen vuoden tai vuoden välein. Tarvittaessa esimerkiksi silmänpainetta seurataan tiheämmin hoitajan vastaanotolla.

Mahdollisia ongelmia

Eläinpotilailla voi ilmetä leikkauksen jälkeen komplikaatioita, joita on hyvin vaikea ennustaa etukäteen. Tämä tekee leikkauksen jälkeisestä seurannasta hyvin tärkeätä. Tapaukset vaihtelevat suuresti, ja jopa saman potilaan eri silmät voivat käyttäytyä eri tavalla.

Vakavat komplikaatiot ovat onneksi harvinaisia, ja liittyvät yleensä pitkälle edenneisiin kaihitapauksiin.

Toipilasajan ongelmia hallitaan lääkehoitoa säätämällä. Tulehdusreaktiota hillitään silmätipoin, samoin mahdollista silmänpaineen nousua.

Jälkikaihiksi kutsutaan linssikapselin samentumista, mitä ilmenee jossain määrin kaikilla eläinpotilailla. Yleensä se ei kuitenkaan haittaa eläimen näkökykyä. Jälkikaihia ehkäistään uusimmilla keinomykiömateriaaleilla ja jatkuvalla tuote- ja leikkaustekniikan kehityksellä.

Kaihin lisäksi koirilla esiintyy myös monia silmäsairauksia. Lue lisää: Koiran ja muiden pieneläinten silmäsairaudet

Ajanvaraus

puh (03) 3143 6600
ma-pe 8-19.30, la 9.14

Palvelemme

arkisin 8-19.30
lauantaisin päivystys 9-14
Poikkeavat aukiolot:

Osoitteemme

Sammon valtatie 7
33530 Tampere
Eläinklinikka Hakametsä
Sammon valtatie 7
33530 Tampere
helppu@helppu.fi